Eilisestä kehkeytyi varsin mielenkiintoinen päivä. Minulla oli vain yksi luento ja totesin kuulleeni sen jo kertaalleen eräällä toisella kurssilla. Koko PowerPoint esitys vaikutti niin tutulta kuvia ja kevennys pilakuvaa myöten, että poistuin vartin kuluttua. Aihe ei kiinnostanut niin paljoa, että olisin jaksanut kuunnella samat asiat toistamiseen.

Sitten päädyin Kamppiin ja kirjakaupassa sain idean lähteä mummille kylään. Mummi olikin kotona ja ilmoitti muuttavansa. Käski valikoida lukuisista kirjoistaan kaikki, jotka kiinnostavat. Meidän kirjamakumme ei käy aivan yksiin, mutta kyllä sieltä hyllystä löytyi myös minun arvostamieni kirjailijoiden teoksia. Valikoin itselleni mm. useamman Austenin ja joukkoon eksyi lisäksi mm. Peter Hoegin Lumen taju, jonka nimi on kiehtonut minua jo useita vuosia.

Raahasin osan kirjoista samantien kotiin ja osan jätin varaukseen. Täytyy käydä hakemassa ne, kunhan mummi on saanut luetuksi ja raaskii luopua niistä. Tai viimeistään siinä vaiheessa, kun mummi on muuttamassa ja huomaa, ettei ole ehtinyt/jaksanut lukea niitä.

Illalla hyvä ystäväni pyysi minua laidunkaudenavajaisiin ja lähdin tarkastamaan pippalot. Ei kyllä kaduta yhtään, vaikka tänään on töissä väsynyt olo. Heinäkasassa meuhaaminen oli kerrassaan piristävää, vaikka yksi vieras ilkeä kaupunkilaistantta tunki heiniä kauluksestani sisään. Ei tainnut tajuta, että kuiva heinä on aika terävää ja pistelee ikävästi. Mulkaisin pahasti ja ärähdinkin, mutta taisi olla niin kännissä, ettei mennyt perille. Heiniä oli kyllä sitten loppu illasta ihan jokapaikassa: taskuissa, kengissä, villapaidassa, hiuksissa...

Päädyin myös harjoittamaan saksaani pitkästä aikaa, kun minun kontolleni iskettiin erään karlsruhelaisen vieraan viihdyttäminen. Saksa houkuttelee saksalaisia kuin pulla kärpäsiä ja loppuillasta ympärilläni oli kolme saksalaista/Saksassa asuvaa. Tilanne oli varsin sekava, kun yksi ei ymmärtänyt suomea, yksi halusi puhua suomea harjoituksen vuoksi ja kolmas puhui saksaa, mutta osasi myös suomea. Minä sitten siinä välissä solkotin mitä kieltä sattui tai lähinnä, mitä kieltä minulle satuttiin puhumaan juuri sillä hetkellä. Joukossa oli lisäksi ajoittain joku suomalainen, joka keskusteli englanniksi ja jossain välissä kielet alkoivat mennä sekaisin. Väsymys ja kolmen kielen sekaisin puhuminen ei ole näköjään suositeltavaa. :)

Sitten kävi vielä niin, että viimeinen bussi olikin mennyt saamaani tietoa melkein tunnin aiemmin ja myöhästyin siitä, vaikka olin ottavinani hyvin varoaikaa, etten menisi aivan viimeisellä. Hienoisen säätämisen jälkeen päädyin ystäväni luokse koisaamaan ja hipsuttelin ulos hieman kuuden jälkeen, että ehdin käydä kotona suihkussa ja hakemassa eväät ennen töihin lähtöä.